City of Bones (Luukaupunki)

Cassandra Clare: Luukaupunki – Varjojen kaupungit I
City of Bones - The Mortal Instruments Book 1
Kustantaja: Otava 2010
Isbn: 978-951-1-24680-0

443 s.

Menestystrilogia alkaa: urbaani seikkailufantasia romantiikalla, huumorilla ja yliluonnollisilla mausteilla höystettynä 15-vuotias newyorkilainen Clary Fray joutuu outojen tapahtumien todistajaksi. Hän näkee teini-ikäisen pojan surmattavan klubilla, hänen kotiinsa hyökkää hirviö ja hänen äitinsä kaapataan.
Tapahtumien myötä hän tutustuu Varjometsästäjiin, jotka pitävät yllä järjestystä yliluonnollisten olentojen maailmassa. Kaupungin arkisen todellisuuden laitamilla, tavalliselta kansalta näkymättömissä, elävät kiihkeää elämäänsä haltijat, vampyyrit ja ihmissudet.
Jace Wayland on Varjometsästäjien yksinäinen susi, jonka kanssa Clarylla alkaa heti kipinöidä. Yhdessä he ryhtyvät rohkeasti etsimään Claryn äitiä ja Muutoksen maljaa, yhtä kolmesta taikaesineestä, jonka joutuminen vääriin käsiin voi olla kohtalokasta…

Luin tämän kirjan englanniksi. Kirja on selkeästi suunnattu nuorisolle/nuorille aikuisille. Laittaisin sen samaan kategoriaan kuin Houkutus-sarjan. Vampyyritarinoita rakkaudella höystettynä.

Pidin kirjasta kovasti. Tarina pääsi vauhtiin heti ensi sivuilta alkaen. Tarinaa ei siis alustettu sivu tolkulla. Se oli helppoa, nopeaa ja sujuvaa luettavaa. Varmastikin juuri kohderyhmästä johtuen. Päähenkilöön Claryyn oli helppo samaistua. Hänestä ei oltu tehty supersankaria, joka keksii salaiset voimat tuosta noin vain huomattuaan niiden olemassa olon.

Minua häiritsi kuitenkin se, että Clary ei loppujen lopuksi paljoa äitinsä perään haikaillut, vaikka häntä koko ajan etsikin. Luulisi 15-vuotiaan, juuri vanhempansa kadottaneen, olevan pikkuisen enemmän hukassa, hätäilevän.

Cassandra Clare on osannut punoa tarinan hyvin. Hän paljastaa sopivan hitaasti paloja Claryn menneisyydestä ja henkilöiden välisistä siteistä. Kuitenkaan venyttämättä liikaa jännitystä ja tarinaa turhalla löpinällä. Vaikka laitankin kirjan samaan kategoriaan Houkutus-sarjan kanssa, on kirjan maailma erilainen kuin Houkutus-sarjassa. Tämä kirja on enemmän kallellaan fantasiaan päin. Myöskään vampyyreita ja muita yliluonnollisia olioita ei ole romantisoitu. Tarina ei ole yhtä selkeästi rakkaustarina ja tunnelma on synkempi.

Varsin viihdyttävä ja koukuttava kirja. Jatko-osa on aivan pakko lukea.

Minun arvioni: tomeraa toimintaa.