City of Glass (lasikaupunki)

Cassandra Clare, Lasikaupunki – Varjojen kaupungit III

Kustantaja: Otava 2011
alkuteos: The Mortal Instruments Book Three

Isbn: 978-951-1-23821-8 400 s.

Tulikuuman fantasiatrilogian kiihkeästi odotettu kolmas
osa ei fanien onneksi jääkään sarjan viimeiseksiÄitinsä hengen pelastamiseksi Claryn on lähdettävä Idrisin Lasikaupunkiin,
Varjometsästäjien alkukotiin, ja uhmattava näiden ikuista lakia. Claryn itsepintaisuus ei miellytä Jacea.

Idrisissä Clary saa lisää tietoa taustastaan ja löytää yllättävän
seuralaisen: vetovoimaisen ja salaperäisen Sebastianin.
Varjometsästäjien ainoa selviytymiskeino näyttää olevan liittoutuminen vanhojen vihollistensa alamaailman väen kanssa. Claryn on
ehdittävä ottaa haltuun uudet voimansa, ennen kuin tuho on käsillä.

Ja mikä onkaan salaperäisistä kohtalon välineistä kolmas?

Tämä kolmas osa oli mielestäni vauhdikkain ja paras. Yllättäviäkin käänteitä oli, mutta suurimman osan kyllä aavistelin jo etukäteen. Tosin se ei lukunautintoa huonontanut. En edes odottanut kirjalta suuria mullistavia ja uusia näkökulmia tähän genreen. Huumoriakaan ei puuttunut, kuten ei muistakaan osista. Henkilöiden keskustelut ovat nokkelia ja sisältävät paljon hyväntahtoista piikittelyä.

Kolmannessa osassa en kuitenkaan pystynyt välttämään vertailua Lordi Voldemorttiin ja Harry Potteriin. Samanlainen hyvän ja pahan taistelu oli käynnissä. Asetelmassakin oli jotain tuttuuden tunnetta, vaikka tässä kirjassa Valentine on päähenkilöiden isä ja samalla vihollinen. Tuo asetelma tuo oman värinsä tietenkin vihollisen haastamiseen. Onko Clarysta ja Jacesta kuitenkaan päihittämään isäänsä tiukan paikan tullen?

Jos vampyyritarina rakkaudella, yliluonnollisilla hahmoilla ja fantasiamausteilla kiinnostaa, on tämä sarja ihan ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Vaikkei maailman omalaatuisin olekaan. Mutta kirjoittajan tyyli on nokkelaa, teksti sujuvaa ja helppoa; ja vauhtia ja tapahtumia riittää.

Nelososa on minulla vielä lukematta, vitonen ilmestyy toukokuussa. Ehdottomasti luen. Mutta välissä luen jotain muuta. Liian monta kirjaa samalta kirjailijalta perä perään alkaa tympimään. Vaihtelu virkistää.

Minun arvioni: tomeraa toimintaa.