Vuosi 2013

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Bloggailu on ollut tauolla ja olen pohtinut blogini tulevaisuutta. Ajatuksen olikin hyvä tässä muhia, sillä tänään sain ahaa-elämyksen mikä tässä oikein on mättänyt. Miksi kirjoittaminen on tuntunut niin vaikealta ja lukeminen on toisinaan ollut pakko pullaa?

Tutustuin kirjablogimaailmaan vasta viime vuonna. En ole oikein millään aihesaralla kovin innokas blogien lukija eikä minulle ollut edes tullut mieleen, että kirjoistakin kirjoitetaan. Sukelsin suurella innolla blogien saloihin ja ahmin muiden lukukokemuksia, kirjoja itselleni listoiksi asti ja innostuin haasteista. Jossain kohtaa huomasin, että lukemisesta alkoi tulla työtä. Kun kiinnostavien kirjojen lista vain kasvoi, mutta käytettävä aika ei. Blogien myötä innostuin myös monesta sellaisesta kirjasta, jonka tyyppistä genreä en yleensä lue. Huteja tulikin sitten paljon enemmän kuin tavallisesti kirjoihin tarttuessani on tullut. Kynnys jättää kirja kesken kasvoi oman blogin myötä. Loppuun oli luettava, vaikka kirja ei oikein iskenyt eikä innostanut. Loppu vuotta kohti palasinkin enemmän takaisin juurilleni ja tutuille hoodeilla ja onnekkaita osumia kirjallisuuden saralla tuli paljon enemmän.

Pohdittuani lukemistani ja bloggaamista päädyin karsimaan haasteet pois. Ne ovat innostavia ja kannustavat tarttumaan erilaisiin kirjoihin. Mutta minun luonteellani niistä tulee liian helposti suorittamista. Pakko tehdä tuo haaste. Pakko saada tämä pois alta. Ja sitten katoaakin lukemisesta ilo. Nyt päätin, että tyynesti poistan haasteet ja katson mitä tapahtuu lukemiselle. Ehkä johonkin haasteeseen taas tartun ajan myötä tai sitten en.

TBR-lista säilyy, koska se on enemmänkin lista matkan varrella bongatuista kiinnostavista kirjoista, jotka haluan joskus lukea. Oma muistilistani. Toisia en varmaan todellisuudessa lue koskaan, niiden jäädessä uutuuksien jalkoihin, toiset odottavat oikeaa hetkeä. Lista myös elää. Joku kirja katoaa listalta lukemattomana, toinen tulee tilalle. Pidän listan oman heikon muistini tukena itseäni kiinnostavista kirjoista.

101 spefin helmeä roikkukoon myös matkassa. Siitä en ole ottanut itselleni tähänkään mennessä paineita, ehkä siksi, että lista edustaa minulle mieluista tyylisuuntaa. Olen aina ollut spefin ystävä, ehkä enemmän kallellaan fantasiaan, mutta ystävä kumminkin. Se onkin enemmän lista kirjavinkkejä, jotka osan aion lukea, osan jätän ihan suosilla pois. Aikarajaa tuolle listalle en aseta. Jos vaikka eläkepäivillä intoutuisin lukemaan loputkin kirjat tuolta listalta :)

Lukupiiri hoidetaan kunnialla loppuun. Tammikuun kirjan kimppuun syyhyän päästä. Lukupiirin kirjat tulisi luettua joka tapauksessa, sen verran olen niistä innostunut kirjoihin tarkemmin tutustuttuani.

Päätin myös, että kaikista kirjoista ei tarvitse kirjoittaa. Osa syynä takkuiluun on ollut, että toiset kirjat eivät ole oikein herättäneet mitään järkeviä ajatuksia, jotta niitä viitsisi vallan blogiin asti laittaa. Jätän jatkossa moisista kirjoista kirjoittamatta. Ehkä kokoan kuun lopussa jonkinlaisen yhteenvedon kyseisessä kuussa luetuista kirjoista. Jos jaksan.

Bloggaamiseen jäin kuitenkin koukkuun, joten blogin pitäminen jatkukoon. Pahin alkuinnostus on nyt takana ja omat hudit ja osumat on koettu. Blogi taatusti hakee vielä muotoaan tämänkin vuoden. Ensi vuonna olen taas astetta viisaampi mikä toimii minun blogissani parhaiten.